Kesäkuun saldon voisi kai tiivistää ptsikkoon. Susi tuli kaksinkertaisesta Novitan muinaisesta Butterfly-langasta vääntämästäni paidasta. Malli oli omasta päästä ja tuotos sen mukainen. Pystyäkseen pitämään kyseistä paitaa täytyisi olla lyhyt, kohtalaisen leveä, mutta omata silti valtavan pitkät ja kapeat kädet. En kuvannut kyseistä sutta vaan hautasin sen odottamaan... jotakin.

Susiosastolle meni myös yritykseni tehdä Novitan pussilankabambusta Sagittaria, Ei vaan onnistanut ja meni hermot. Pakkomielle saada musta huivi kuitenkin säilyi. Väänsin Little Arrowhead Shawlin (Interweawe Knits). En oikein lämminnnyt mallille ja lankakin tuntui ihan väärältä huiviin. Huivista tuli pieni ja etsittäväksi enemmän kuin viisi virhettä.

Hinku saada musta huivi säilyi. Sellainen on siis yhä to do -listalla. Lohduttelin itseäni pienellä lankashoppailulla.

Sitten shettis osastolle. Mun eka Shetland Triangleni (Evelyn A. Clark) on valmis ja se on ihqu. Lankana Drops Alpaca, joka on aivan ihanaa. Langan väri on kaunis ja lanka niin pehmoista. Tämä huivi menee lahjaksi äidilleni, mutta itselle on saatava samanlainen. Huivista tuli ehkä vähän liian suuri äidille, mutta omastani haluan ainakin näin ison.

Niin ja täytyy vielä mainita, että pitkään tahkoamani punainen villatakki on "valmis". Se on ihan kiva. Kertonee miksi en ole saanut viimeisteltyä sitä. Täytyisi keksiä joku kiinnityssysteemi. Koko on vähän turhan piukka. Miten tähän ollaan ajauduttu: puolijoukkueteltoista nakinkuoriin?

Uusi Moda tuli. Tajusin etten ole virkannut aikoihin. Ei vaan innosta. Moda menee myös ihan kiva -kategoriaan. Vielä minä joskus virkkaan, vaikka jonkun topin tai huivin. Joskus sitten. Nyt on pää täynnä neuleunelmia. Elän jo syysneuletunnelmissa. Liekö syynä tämä alku kesän kurja sää.

Toukokuu vain meni. Hävisi jonnekin. Muistissakin on joku ihme tyhjä aukko. Oliko elämää työn ulkopuolella? Onneksi edes kuvia jäi muistoksi.

Melkein Revontuli

Valmis!

Ostoksia

Omasta päästä

Hip, hei! Kevät!!!

Minttumaari odottaa viimeistelyä.

Uutta putkeen: Shettis

Kesäkuu alkoi. Ihanaa. Loman alkuun vielä kuukausi. Shettiksen lisäksi yksi villainen työ kesken. Jokohan alkaisi olla kesäneuleiden aika:)

Lupasin jo lähes kuukausi sitten kuvia Lauttasaaren ostoksistani. Kaikenlainen hulabaloo (niin hyvässä kuin pahassa) on iskenyt päälle ja voimat on menneet siihen. Tällä hetkellä mullon joku kevätväsymys. Liekö allergia joka näin oirehtii. Mutta tässä nyt niitä kuvia:

Malibua

Bambua

Yllämainitut seuranaan kasa Tiinaa

Keskeneräisiä neuleita on vaikka kuinka ja paljon. Siksi kai mikään ei tunnu valmistuvan. Ja kun minä vielä olen addiktoitunut villapaitojen/takkien neulomiseen... Onneksi kaulahuivitehdaskin on käynnistynyt taas pitkästä aikaa. Loppuun vielä kuva yhdestä keskeneräisestäni

Kuvat tällä kertaa Flickrin kautta. Ovat siten jotenkin selvempiä. Saas nähdä onnistaako tämä viritys?!

Kuvaharjoittelu jatkuu. Sanallista selostusta vähemmän.

Olen väkertämässä Revontuli-huivia. Lankana Elfin Color. Ei mikään järkevä lankavalinta. Mutku mutku mullei ollu liukuvärjättyä lankaa ja teki mieli aloittaa huivi ja tarvin väriterapiaa ja ja ja... Malttamattomuudesta on seurauksena väri-iloittelu, joka saa mut ajattelemaan rosollia, vaikkei ihan sen väristä olekaan.

Lievästi värikästä pintaa...

Jotain valmistakin sentään. Tästä piti tulla paita, mutta tulikin pinkeä toppi. Lankana kevään Novita möykkylanka (Silja?), jota sai halvalla Prismasta.

Valitan huonoja kuvia. Digikameran ostaminen ei ole loihtinut minusta valokuvaajaa. Ja koko homma on vielä muutenkin aika hakusessa. Mitään kunnon kuvankäsittelyohjelmaakaan mulla ei ole. Onko joku niistä ilmaisista ohjelmista niin hyvä, että kannattaa ladata omalle koneelle? En voi muuta kuin ihailla ja kadehtia muiden bloggaajien upeita kuvia. Ehkä minäkin jonakin päivänä.

Käväisin muuten Lauttasaaressa Novitalla. Siellä oli pussilankoja. Näköhavaintoja kadonneesta moposta? Lankakuvia tulossa kunhan taas intoudun...

Mullon kamera!

Vielä kun oppis sitä käyttämään...

Täytyi ottaa uusi blogipohja käyttöön, kun entisestä oli kuva häippässyt. Tämäkin pohja on Tuuliviiriltä. En nyt oikein tiedä, onko tämä vihreä pohja oikein minua, mutta en nyt tässä kiireessä ehdi sen kummemmin alkaa valikoimaan. Vihreyttä kaipaan tällä hetkellä kovasti. Onneksi valo on jo lisääntynyt.

Neulerintamalla ei mitään mullistavaa. Olen tainnut saada jotain pientä [myssy/baskeri] sentään aikaiseksi (miksi baskereiden tekeminen ei onnistu minulta?). Purkutöitä olen kanssa tehnyt jonkin verran ja lankaterapiaakin harrastanut, tosin aika hillitysti.

Tällä hetkellä ainut (!) aktiivineule on Prisman halpislanka Siljasta tekeillä oleva pusero. Lanka on kyllä sellaista, että jäljestä tulee kauhean epätasaisen näköistä. Toivottavasti pinta vielä tasoittuu jälkikäsittelyssä. Jos ei muuta niin onpahan ainakin halpa terapianeule. Kauhea hinku olisi aloittaa muitakin neuleita, mutta elämäni on yhä vain myllerryksissä. Silmäilin pikaisesti Punokset puikoille -kirjaa. Näytti hyvältä. Pitänee hankkia se lainaan tai omaksi. Vaikka minusta ei enää taida olla kuin yksinkertaisten ainaoikein -tv-neuleiden neulojaksi. Mutta ehkä keväällä kaikki on toisin... 

Helmikuu alkoi. Viimeksi olen päivittänyt melkein kuukausi sitten. Mitään valtaisaa ei ole tapahtunut niin neulonta- kuin hamstrauslinjoillakaan. Tasaisen hidasta edistystä.

Niin, oikeastaan poikkesin vain pikaisesti selittelemään (taas!) niille lukijoille, jotka tänne yhä eksyvät. Bloggaamattomuus johtuu siitä, että työtilanteeni meni äkillisesti täysin uusiksi. Jäähyväisitkuja on itketty ja uutta jännitetty. Vieläkin toimin kuin jossain transsissa. Suonissa virtaa silkka adrenaliini. Odotan arkea. Neulon ja bloggaan kunhan tämä tästä selkiintyy.

Ideoita olisi vaikka kuinka ja paljon ja joka päivä netistä pulpahtaa esille jotain uutta ja ihanaa, mutta silti... En vaan saa aloitettua mitään. En tiiä johtuuko tämä aloittamisen vaikeus siitä, että muutenkin olo on jotenkin veltto ja saamaton vai siitä, että kotona olen ollut vain pimeän aikaan. Onneksi nyt valoisuus on lisääntymässä. Ehkä löydän kadonneen energiani sitä kautta.

Yksi hyvä puoli aloitusongelmastani on seurannut: olen taas tarttunut pahoin ufoutuneeseen neuletakkiini. Aivoton selkäkappale tuntuu tähän tilanteeseen ihan passelilta työltä. Yhtä kanavatyötäkin pistelin vähän, mutta sen värit on niin kovin tummat, että tihrustamiseksi menee.

Alennusmyyntejä kierrellessäni (kyllä, olen taas kerran uskaltautunut mukaan kyseiseen kamppailu/kestävyyslajiin) en ole lankatarjouksiin törmännyt. Tosin en ole yhdessäkäään varsinaisessa käsityöliikkeessä käynyt. Järjestelin tässä yksi päivä osaa langoistani ja totesin, että järki täytyis nyt pitää päässä. Jos lankaa hankkii ylenmäärin eikä saa niistä mitään tehtyä, on langat laitettava vaikka kirpparille kiertoon. Mutta kuten varmaan hyvin tiedätte, langoista on vaikea luopua. Jopa niistä iäisyyden marinoituneista rumiluksista, joista tuskin koskaan tulee mitään tehtyä. Minkä sille voi, että rakastaa lankaa!!!