Ideoita olisi vaikka kuinka ja paljon ja joka päivä netistä pulpahtaa esille jotain uutta ja ihanaa, mutta silti... En vaan saa aloitettua mitään. En tiiä johtuuko tämä aloittamisen vaikeus siitä, että muutenkin olo on jotenkin veltto ja saamaton vai siitä, että kotona olen ollut vain pimeän aikaan. Onneksi nyt valoisuus on lisääntymässä. Ehkä löydän kadonneen energiani sitä kautta.

Yksi hyvä puoli aloitusongelmastani on seurannut: olen taas tarttunut pahoin ufoutuneeseen neuletakkiini. Aivoton selkäkappale tuntuu tähän tilanteeseen ihan passelilta työltä. Yhtä kanavatyötäkin pistelin vähän, mutta sen värit on niin kovin tummat, että tihrustamiseksi menee.

Alennusmyyntejä kierrellessäni (kyllä, olen taas kerran uskaltautunut mukaan kyseiseen kamppailu/kestävyyslajiin) en ole lankatarjouksiin törmännyt. Tosin en ole yhdessäkäään varsinaisessa käsityöliikkeessä käynyt. Järjestelin tässä yksi päivä osaa langoistani ja totesin, että järki täytyis nyt pitää päässä. Jos lankaa hankkii ylenmäärin eikä saa niistä mitään tehtyä, on langat laitettava vaikka kirpparille kiertoon. Mutta kuten varmaan hyvin tiedätte, langoista on vaikea luopua. Jopa niistä iäisyyden marinoituneista rumiluksista, joista tuskin koskaan tulee mitään tehtyä. Minkä sille voi, että rakastaa lankaa!!!