Työelämä ottaa paikoitellen yhden jos toisenkin kupoliin. Minun kuuppaan on alkanut sattua viime aikoina niin pahasti, että muutosta tilanteeseen on haettava ennen kuin löytää itsensä pehmustetusta huoneesta. Stressittömäksi hommaksi ei kyllä muutoksenhakemistakaan voi sanoa. Varsinkin kun asiat tuntuvat aina vain pitkittyvän ja osittain myös mutkistuvan. Täytyy vain toivoa, että asiat lopulta järjestyvät.

Stressitila on ajanut minut jatkuvaan neulontaan: vanhoja töitä on yritetty vähän edistää ja uusia on laitettu vireille. Niskat on kuitenkin onnistuneet taas jumahtamaan niin, että jokin muu terapiamuoto on paikallaan. Siis shoppailemaan! Tänään oli sellainen mielentila, että lankaa on saatava ja paljon. Siispä ei ollut aika erikoisten laatulankojen, vaan suuntasin matkani Lauttasaareen. Ostin siis vain halpoja lankoja (mm. Jussia) ja tyydyin vain sillittelemään uutuuksia. Niiden aika ei ollut vielä lähteä mukaan. Pussillinen halpislankoja lähti mukaani ja pieni vimma jäi päälle: TAHTOO LISÄÄ LANKAA!!! Lankojen hamstraus ehkä saa ainakin hetkeksi ajatukseni pois ikävistä asioista, mutta sen sijaan se kiihdyttää shoppailuhimoa. Langanosto on kuin pieni pala suklaata. Sitä alkaa haluta lisää. Ja sokerihumalaähkystä selvittyä sitä miettii, että saattaisipa suklaa taas maistua. Onneksi langat ei sentään lihota! Ja niiden raahaaminenhan on suorastaan hyötyliikuntaa. Ja lompakko ainakin laihtuu, hih! Taidan olla lankahumalassa...